Onko koolla väliä

Ai että, pääsen taas jännän äärelle ja hetkeksi avautumaan tästä niin ihasta asiasta. Tulin nimittäin pitkän päivän jälkeen kotiin ja avasin koneen. Pääsin pistäytyä irc-galleriassa. Joo kyllä minulla on siellä(kin) tunnukset jotka on olleet siellä varmaan siitä asti kun olin 15. No sinne oli tullut pyyntö kaveriksi joltain jätkältä. Tyyppi oli pakalla ja alkoi juttelemaan. Kyseli ensin ihan normisti fiiliksiä ja mainitsin että on ollut vähän pitkä päivä. Hän halusi minua piristää rankan päivän jälkeen ja kun ei ollut parempaakaan tekemistä niin sanoin että no saahan tuota yrittää.

Tässä vaiheessa tuli häneltä sitten tämä kysymys: "onko koolla väliä?" Hän haluasi tietää valitsisinko kahdesta miehestä mahtavan ulkonäön ja keskiverto elimellä varustetun vai ulkonäöltä keskiverto tyypin jolla on mahtava mela. Sanoin että jos olisi pakko valita jompi kumpi niin kyllä ottaisin sen ensimmäisen eli hieman vaatimattomammin etuvarustellun. Lisäsin että kylläkään pelkän ulkonäön ja kullin koon perusteella en valitsis yhtään ketään vaan vähän muutakin siihen tarvitaan.

Kävi mielessä keskustelun jatkuessa että kärsiiköhän kyseinen tyyppi jonkinlaisista lievistä itsetunto-ongelmista. Tässä matkan varrella kun olen tullut siihen tulokseen että koon merkitystä naisilta kyselevät yleensä miehistä ne joilla on joko liian pieni tai liian iso vehje. Epävarmuus on suuri. Keskivertokaverit ei juuri kysele. Voi se olla toisinkin mutta tällainen tuntuma mulla on asiasta.

Tässä sivussa tyyppi kerkesi udella minulta omistanko ja käytänkö korkokenkiä ja sanoi että itse tykkää niistä ja että kannattais laittaa esille enemmänkin sellasia kuvia joissa on korkokengät kun pojat niistä tykkää. Kerroin sitten että no minulle se poikien tykkääminen on ihan se ja sama kun en itse ole kiinnostunut niistä. "jaa, että oot vaihtanut tyttöihin?" Vastasin että joo näin on. "No mä taidan kirjoitella sitten väärälle naiselle", oli tyypin viimeinen kommentti jonka jälkeen keskustelu ruutuun ilmestyi teksti: Tämä käyttäjä on poistunut paikalta. Naureskelin itsekseni että no jopas oli läpinäkyvä tapaus. Korkokengät kiinnosti ja pillukin selvästi. Heti kun selvisi että kumpiakaan ei saa niin moikkaamatta pois paikalta. Ja itseasiassa siitä sikisi ajatus kirjoittaa tapauksesta tämä blogipostaus. Onneksi maailmassa on ihmisiä joista saa revityksi huumoria :D

Olettamukset ja ennakkoluulot feat. homofobia

Juttelin eilen äidin kanssa hetken aikaa "tästä minun hommasta". Kysyin oliko äiti kertonut asiasta mun toiselle isosiskolle joka kanssa en juuri ole tekemisissä. Kuulemma oli. Kysyin, että mitäs oli sisko sanonut ja ensin äiti yritti väistää ja sanoi että saisin kysyä sitä siskolta itseltään. Tähän minä vastasin että koska muutenkaan en juuri ole siskon kanssa tekemisissä niin en ole kyllä menossa asiasta tehen kysymäänkään. Tähän väliin käytiin pieni keskustelu siitä miksi minä ja 14 vuotta vanhempi siskoni ei olla tekemisissä keskenämme. Lopulta sitten äiti sitten sanoi siskon kommentin asiaan. "No kyllähän kun sitä uskon on jo menettänyt niin kyllähän siinä sitten menee kaikki muukin."

Anteeksi mitä? Niin tosiaan olen siitä lestadiolaisesta perheestä kotoisin ja tämä sisko on nyt vanhempien lisäksi perheestä ainoa joka tässä uskossa vielä on. Me muut sisarukset ollaan näitä "uskon menettäneitä." Väkiselläkin tuli itselle mieleen, että tuon sanoessaan sisko on ajatellut, että jos olisin pysynyt uskossa minusta ei olisi tullut homoa. Ja ilmeisesti mun elämä on pilalla ja paha ja mitä kaikkea ihan vaan sen vuoksi, että olen homo. Jos jatkais kärjistämistä vielä vähän enemmän niin vois melkeen sanoo et ilmeisesti olen nyt täydellisen tuhon oma mutta en taida viitsiä.

"Mitenkä laajassa tiedossa tämä sinun homma sitte on?" Äiti kysäisi sitten jossain kohtaa. Mikä hiton "sinun homma"? Ihan niinkuin tämä nyt olis kyseessä joku asia minkä mä olen tehnyt tahallani ja ihan vaan siitä syystä, että haluaaisin vain hetken vittuilla ihmisille ja lopettaisin sitten ku alkaa kyllästyttää. No kun eipä vaan ala. En mä muistaakseni oo toivonu olevani homo saatikka, että olisin yhtäkkiä päättänyt, että hei, minäpäs rupean homoksi kun haluttaa vähän vittuilla kaikille. mutta ku ei. Nyt meni kuulkaas väärin. Kyllähän se asia tiedossa on monellakin kun se kerran on facebookkiin näkyville laitettu. Enkä muuten oo ottamaas sitä pois sieltä sen takia.

Kun äiti oli sanottavansa sanonut niin sanoinpa sitten itsekkin muutaman lauseen sitä mitä mieltä olen näistä asioista. Sanoin, että olisinhan mä voinut koittaa esittää ja pysytellä uskovien leirissä sanoisinko, että itsestäni huolimatta, mutta siinä kohtaa tilanne olis se, että olisin luultavasti todella masentunut ja ahdistunut ja mahdoillisesti sen vuoksi jossain osastolla. Nimittäin jos ihminen alkaa peittämään ja kieltämään muilta ja itseltäänkin jotain asiaa itsessään niin useinkaan (koskaan) siitä ei seuraa yhtään mitään hyvää. Päinvastoin.

Uskallan väittää, että oon kuitenkin suhteellisen mukava ja fiksu ihminen. Jos nyt joku on yhtäkkiä sitä mieltä että homous ja ihmisen mukavuus & fiksuus on toisensa poissulkevia asioita niin eipä se multa oo pois. Oma on silloin tämän ihmisen menetys koska en mä mielestäni pakosti tarvitse lähelleni sellaisia ihmisiä, joiden mielestä homossa ei ole mitään muita ominaisuuksia tai henkistä sisältöä kuin se HOMOUS. Edelleenkin oon kiinnostunut ja pystyn keskustelemaan ja ajattelemaan muitakin asioita kuin vain homoutta ja homo juttuja.

No niin. Tulipahan taas paasattua. Alkoi vaan taas siin raivottaa tämmöinen. Enhän mä nyt sano että kaikkien pitäs hyväksyy ja tykätä tästä. Oikeus on heilläkin mielipiteisiinsä mutta vähän vois ehkä miettiä asioita ja astua sinne oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja ottaa selvää onko nämä omat mielipiteet varmasti aiheelliset. Ehkä en tee aina itekkään näin, mutta pyrin siihen.

SAARA

Kerronpas tässä nyt aikani kuluksi yhdestä elämäni monista Saaroista. Tämä kyseinen tapaus on se joka käytännöllisesti katsoen nukkuu jalkopäässäni. Hän on siis kämppikseni ja sänkymme ovat seinän vieressä peräkkäin. Saara on hauska tapaus ja hänellä on paljon hulluja ja mielenkiintoisia ideoita. Hänestä pääsee ilmoille välillä melkoisenkin hassuja ääniä ja hän osaa melko uskottavasti imitoida Munamiestä.

Saara tekee välillä hyvinkin mielenkiintoisia juttuja. Yksi niistä on ehdottomasti se että iltaisin hän peittelee meidän huoneessamme olevat kaksi telkkaria pyyhkeellä tai jollain saatavilla olevalla rievulla ja toivottaa samalla kummallekkin telkkarille hyvää yötä.
"Hyvää yötä Philips. Hyvää yötä Finlux."
Näin kuulemma siksi että hän ei pidä siitä että tv tuijottaa häntä hänen nukkuessaan. Myöskin ruudut kuulemma hohtavat pimeässä häiritsevästi. Tv-ruutujen lisäksi jän peittää kaikki mahdolliset katossa sijaitsevat reiät ettei niistä vaan mikään pääse katselemaan takaisin.

Saara

Saaralla on leluja. Ei mitään aikuisten leluja vaan figuureja. Tälläkin hetkellä kirjahyllyssämme kököttää 8 figuuria. Niiden tuijotus ei jostain syystä häiritse. Ja vielä on yksi tulossa postissa. Klaani kasvaa. Ja jos ei figuurit riitä niin Saaralla on myös oikeen kokoelma monenlaisten elukoiden luita ja purukalustoja. Omiakin hampaita hänellä on pari kappaletta purkissa.

Saaran mielestä Assasin's Creed on maailman paras ja mahtavin peli. Omien sanojensa mukaan hän on aivan awesome sauceseissa pelatessaan sitä. Kaikki tässä pelissä on mahtavaa grafiikasta musiikkiin. Saara haluaisin myös pelin logon valkotatuointina ranteeseensa. Ehkä se jonain päivänä toteutuu.

Figuurien lisäksi kirjahyllyssämme asuu myös Kosmos, Saaran ikusesti päätön pehmolelu. Se kovasti muistuttaa valkoista liskoeläintä ja sen häntä on varsin Huge. Kosmos sain alkunsa ajatustasolla noinkin kolme vuotta sitten ja ruumiillistumaan se alkoi pari vuotta sitten. Sen silmien piti aluksi olla tennispallot mutta sitten tuli IKEAn stressipallot joiden piti olla ne silmät. Kuitenkaan Kosmoksella ei ole tähänkään päivään mennessä vielä silmiä koska ei ole sitä päätäkään. Saakoon Kosmos tulevaisuudessa päänsä ja silmänsä niin sitten sekin voi kivasti tuijotella.

Kiitos Saaran meidän seinällä on myös lähes luonnollista kokoa oleva kuva alastomasta naisesta. Hän on sen piirtänyt ja se on hieno. Nainen on Saaran ystävän käyttämä hahmo nimeltä Germaine, joka on kuulemma Saksan kansan äitihahmo tai jotain sinnepäin.

Saara on antelias tapaus. Kirjoituskilpailun voiton kunniaksi hän lahjoitti minulle pienen pehmolelupöntön. Pönttö on söpö ja se asuu ikkunalaudalla. Keittiön ikkunalaudalla taas asuu Saaran viljelmät. Käsittää purkissa kasvavaa ruohosipulia ja purkin kannessa kasvavaa vihanneskrassia. Rehottaa somasti.

Saaralla on monia mielenkiintoisia pieniä harmittomia tapoja kuten ihmisten kyttäys, huomioiden tekeminen ja haistelu. Päivän huomiot summataan yhteen useimmiten ilalla tai sitten koulun jälkeen päivän mittaan pienissä erissä. Joku tuoksui jollekkin joka tuo mieleen jotain. Tai sitten joku sanoi jotain, teki jotain tai äänsi jotenkin joka sai aikaa tai muistutti jostain. Viimeaikoina huomiot ovat hyvin usein koskeneet Herra T:tä joka on Saaran luokkakaveri ja hyvin jännä tyyppi.

Kuten jo tuosta ehkä huomaa Saara on mielenkiintoinen, erikoinen ja ennen kaikkea hauska tyyppi :)

"Sekin on homo"

Istuskelin ihan kaikessa rauhassa aamupäivällä tässä koneella kun isä tuli huoneeseen ja tuumasi että tiedätkö mitä, tämä vihreiden presidenttiehdokas, tämä Pekka Haavisto on homo? Siis ministerismies ja kaikkea ja tosiaankin presidenttiehdokas. Mutta niinhän tämä nykyinenkin oli nuoruudessaan lesbo. Sanoin, että itse en näe tässä yhtään minkäänlaista ongelmaa, että presidentti on ollut lesbo ja mahdollinen tuleva pressa homo. Jätin kuitenkin jatkamatta, että sehän just olis hyvä asia. Siitähän se riemu olis revenny.

Muutama kuukausi sitten käytiin samasta aiheesta täällä kotona pieni keskustelu jossa vanhemmat tyrmäsivät ajatukset homojen avioliitto-oikeudesta ja lasten hankkimisesta. Nehän menee ihan pilalle jos ne antaa homojen kasvatettavaksi tai jos joku lesboäiti synnyttää lapsen. Varmasti niitä koulussa kiusataan ja vähintäänkin ne kasvaa ihan kieroon kun ne eivät isän tai äidin (vanhempien sukupuolesta riippuen) näe omassa perheessään. Kun kysyin, että olisiko parempi jos esimerkiksi täysin huolehtimiskyvytön narkkariäiti saa narkkari-isän kanssa lapsen ja pistää sen elämän aineiden käytöllä pilalle, kuin että mahdollisesti kohtuullisesti toimeentuleva, vakaata elämää viettävä ja huolehtimis- ja mikä tärkeintä- rakastamiskykyinen homopariskunta kasvattaa lapsen turvallisessa ympäristössä, en saanut tähän vanhemmiltani vastausta. Keskustelun jälkeen äiti antoi tuomion :"Ei ajattelis Tiinakaan noin jos sillä ei olis sellasia (homo) kavereita." Eli tietenkään en ollut homoavioliittoja- ja lastenhankintaa koskeviin mielipiteisiini tulla itse. Ja lisäksi, myös minua on kiusattu koulussa, paljon eikä vanhempani tosiaankaan ole homoja, että ihan vaan yhteenvetona voisi tuumata taas kerran, että jos joku haluaa lasta kiusata jostain niin on niitä muitakin syitä kuin vanhempien seksuaalinen suuntautumus. Sen piikkiin ei todellakaan voi kiusaamista laittaa.

Tuossa samassa keskustelussa päädyttiin myös kissanhännänvetoon siitä, että kun kerran niitä homoja on ollut aina niin miksi niiden nyt pitää oikeen urakalla elämöidä ja tuoda itseään julki. Selkokielellä tämä tuntuu tarkoittavan sitä, että jos olet homo niin se on okei siihen asti kunnes sanot sen ääneen. Sen jälkeen se on auttamatta itsensä ja suuntautumuksensa tarpeettoman näkyvää esilletuontia. Vaikka sen sanoisi vain kerran.

Kaiken tämän jälkeen tulin taas pohtineeksi mitähän vanhemmat tuumaavat siinä tilanteessa kun oma suuntautumukseni heille selviää. Enkä edes odota mitään hyvää siltä hetkeltä. Luultavasti voin korkeintaankin toivoa että välit perheeseen pysyvät edes jonkinlaisina. Onneksi sisko ja veli tietävät ja ovat hyväksyneet asian. Heille iso kiitos siitä.

Virallinen opparikuvapostaus

Nyt sitten ehkä oon tarpeeksi rohkaistunut jo julkaisemaan näitä kuvasia. Fb:ssä niitä nyt kanssa on mut laitan tännekkin ne ihan nyt huvin ja urheilun vuoksi.

Pahoittelen nyt heti alkuunsa että on vähän sekavasti nämä kuvat tässä. En ees yritä selittää miksi.

Kiitokset vaan kaikille niille jotka oli silloin kuvauspäivänä tätä hommaa tekemässä. Kuvia on vielä lisääkin mutta kaikkia en sentään rupea julkaisemaan täällä :D tulis vähän turhan suuri postaus jos laittaisin 20 kuvaa tohon. Ja menis vähän tylsäksi ku muutama niistä on saman kuvan variaatiota.
 Tässä on kuitenkin ne mun omasta mielestä parhaat ja muutamasta oon jo saanu komennttiakin. Ja toki lisää saa antaa mut mielellään silleen rakentavasti. Kauheesti ei oo hyötyy sellasesta "Plläääh tää on ihan paska"- kommenteista ku ei siitä käy ilmi et mikä juttu siinä kaipais korjausta. Ja jos vaan sattuu tykkäämään jostain niin senkin saa sanoo mut sitäkin saa toki perustella :)

                                          Tää kuva oli meidän graafisen opettajan suosikki.

                                                   Omasta mielestäni ulkokuvista onnistunein.

                                         Mulle tuli tästä sillon kuvauksissa mielen jotenki Kat von D.

 

UUUU alastomuutta. No eiku oli niillä vaatteet päällä. Vähän kiusallinen aihe sinänsä kuvata kun yhden asiakkaan äiti kurkki selän takana. TUlevaisuudessa jos ottas ne paidattomat kuvat ihan silleen privaatisti XD

Oma henkilökohtainen suosikkini. 

 

Ja toinen mokoma sellanen. PIkkusen heittää nyt blurriseksi mut oikeesti se ei oo noin samee sentään.

Ja näin ollen kiitos Laura ja kiitos Joni, joka kuulemma oli kaks päivää syömättä ton paidattomuuden vuoksi. Hienoa on tuo mitä vaan taiteen vuoksi- mentaliteetti.

Miksi en enää halua miehiä?

Tein joskus syksyllä itselleni tilin Formspringiin ja ihan hetken päästä sinne oli jo ilmestynyt ensimmäinen kysymys jostain bittiavaruudesta. Kysymys oli: "Miksi aloit yhtäkkiä lepakoksi?" vastasin tähän että enpä alkanut niinkään yllättäen ja että asiasta on kyllä ollu merkkejä jo ihan vuosia olemassa mutta päällimmäinen syy  on se että miehet vaan ei yksinkertaisesti enää kiinnosta. No, kohtapa tuliki jo toinen kysymys otaksuttavasti samasta lähteestä. "No miksi ei enää miehet kiinnosta?" Tähän vastasin jotain perusjuttuja, mutta rupesin sitten jossain välissä miettimään asiaa vähän syvällisemminkin. Tänään sitten päätin että kirjoitampa tästä aiheesta ihan blogipostauksen, että ne jotka ei vielä tiedä ja keitä kuitenki kiinnostaa asia voi sitten käydä sen täältä lukemassa.

Jos alotetaan perusasioista eli näistä ruumiillisista epäkohdista:
PENIS niillä on ja penis on yököttävä ja pallit vielä siinä lisänä. Yleensä ne on karvaiset mikä tekee niistä todella yököttäviä. Eikä se paljon auta jos ne karvat ajelee pois koska edelleenki yököttää eikä se munan ulkonäkö siitä ainakaan yhtään huokuttelevammaksi muutu. Yleesä tässä kohtaa mies myös valittaa sitä kuinka älyttömästi sheivauksen takia kutisee. Ja pituuksista en ala ees puhumaan ku onhan se nyt selvää et sopivan kokoisia peniksiä ei edes ole. On vaan niitä jotka on miesten mielestä liian pieniä ja niitä jotka on sitte täydellisiä 40cm pitkiä ja 10cm paksuja jormia jotka nyt ei sinne naisen sisälle mahdu millään. No mut eipähän oo enää liian pieni siinä vaiheessa. Ja ei, en laita peniksen kuvaa tähän. Kaikki tietää mikä se on.
PARTA on myös yksi sellainen asia mikä miehillä usein on mut luojan kiitos ei naisilla. Parta raapii ja yleensä näyttää epäsiistiltä eikä se mies  yleensä jaksa/ehdi ajella sitä rairuohoaan naamastaan niin usein ettei se jo jossain vaiheessa kerkeäis naista, tässä tapauksessa minua ärsyttämään.
 Ja sitten on ne kaikki loput KARVAT mitä miehillä kropassaan on. Onhan niitä toki naisillakin mutta ne joko on aika huomaamattoman vaaleita joillain onnellisilla yksilöillä tai sitten naiset vaan jaksaa pitää ne poissa.
 Ja mieheiltä puuttuu ainaki se yks asia mikä tekee naisen kropasta vaan niin paljon houkuttelevamman eli TISSIT. Ja jos miehellä nyt sattuu olemaan tissit niin hyi olkoon kun ne on ne avuttomat miestissit jotka ei koskaan seksikkäät vaan aiheuttaa vaan inhoa ja halua olla katsomatta.
Ja niin, tuntuu olevan totta väite, että miehillä on paljon vähemmän verta kuin naisilla kun se veri ei riitä molempiin päihin yhtä aikaa. Jos muna on kovana niin aivotoimintaa ei ole juuri havaittavissa.


Sitten ne vielä ehkä enemmän ärsyttävät miesten piirteet. Eli ne henkiset ominaisuudet.
Miehet aliarvioi naisia säännöllisesti. Joko tahallaan tai vahingossa. Tämä asia käveli taas vastaan tänään kun mies yritti väittää tiskanneensa lautasen joka oli kuitenkin kaapissa rasvaisena ja vielä tiskivaahtoisena. Oli kuulemma yrittänyt, mutta haiskahti niin selvä selitys sieltä että tuli taas kerran mieleen että pitääkö miehet oikeasti naisia niin tyhminä että ne ei joko tajua tai sitte ne vaan sokeasti uskoo jos mies nyt vähän koittaa selittää. Ja tämä ei ollut ainoa kokomukseni tätä lajia. Oon kuitenkin yhen kaksilahkeisen kanssa avoliitossa asti ollut. Kuulin ja näin tätä tällaista usein.
Sitten, toinen synti. Säälin kerjääminen. Tulee vähän kriittisempää palautetta naisen suusta jostain asiasta niin ollaan koiran pentu ilmettä yritellen vingahtelemassa että vahinko se oli mitä nyt sitten ikinä onkaan tapahtunut. Sitten odotetaan, että nainen pyytää anteeksi kovia sanojaan ja silittää päätä ja jos ei tulee armahdusta niin painetaan nokka kohti lattiaa ja mökötetään. Tätä esiintyy myös naisilla mutta mihillä tämä on vielä raivostuttavampaa. Pahimmassa tapauksessa ruvetaan vielä pihtaamaan seksiä jos ei muuta kostokeinoa keksitä.
Sitten on synti joka hyvin usein liittyy siihen, että mihillä ei tosiaan riitä sitä verta kuin yhteen päähän kerrallaan. Eli kyvyttömyys ymmärtää tietynlaisia sanoja. Yleensä tässä kohtaa on kyseessä kieltosanat. Tämän asian voi myös liittää yhteen sen kanssa että miehen kieltosanat naisen on pakko ymmärtää. Ne ovat ehdottomia. Esimerkkitapaus: viimeisimmässä miessuhteessani tapahtui tosi monesti niin että jos minä halusin seksiä ja mies ei halunnut niin silloin ei todellakaan harrastettu seksiä. Jos taas minä en halunnut seksiä mutta mies halusi niin se on ihan sama miten monta kertaa sanoin että ei. Silloin ihan varmasti pantiin koska mies halusi. Molemmanlaisia tapauksia sattui kohtuullisen usein koska ilmeisesti meitä panetti aina eri aikaan. Mutta onko se niin vaikea tajuta että jos nainen itkee ja on itkenyt jo puolisen tuntia ja mies alkaa ehdottelemaan seksiä johon nainen sanoo ei niin se ihan oikeasti tarkoittaa että EI? No eipä tajunnut se mies. Eikä monia muitakaan juttuja.
Sitten on vielä yksi. Tästä on ihan pakko saada kirjoittaa esimerkkikeskustelu. Aika karrikoitu kylläkin.
MIES: "joku kökkö iskurepliikki"
NAINEN: "Ei kiinnosta, oon lesbo."
MIES: "Miten voit tietää et ei kiinnosta jos et oo ikinä ollu miehen kanssa?"
NAINEN: "Oon kyllä ollu miehen kanssa eikä edelleenkään kiinnosta. Tiiän varsin hyvin mitä se on"
Tässä kohtaa mieheltä tulee jompi kumpi kahdesta mahdollisesta repliikistä.
MIES: "No ethän sä sitte oo lesbo jos oot kerta ollu miehen kans." TAI "No mut mun kanssa et oo ollu."
Ja tässäkohtaa on ihan sama kumpi sieltä tulee niin joka tapauksessa mua ainaki vituttaa jos sen verran et paras ois jos jätkä vaan ottais jä häipyis kauniisti taka vasemmalle.
Tämä on taas kytköksissä täydelliseen kyvyttömyyteen ymmärtää sanaa EI.


Nyt kun on sitte käyty läpi nämä asiat jotka miehissä ei viehätä tai suorastaan ärsyttää niin muistuttelen taas että nämähän oli mun omia henkilökohtaisia käsityksiä ja mielipiteistä asiasta enkä siis yleistä näitä kenenkään muun, edes kenenkään muun lesbon mielipiteiksi. Toki yhtyä saa jos siihen tuntee tarvetta. En yritä sitäkään väittää että nämä koskis poikkeuksetta kaikkia miehiä maailmassa. Homoja ei nyt ainakaan :D vaan siis niitä miehiä kenestä mulla on kokemusta.

Ja tämän vuoksi siis en halua enää miehiä.

Läksiäistarinaa

Eli perjantain oli sit ne läksiäiset. Bäkkärillä oltiin ja hauskaa oli. Varsinkin sitten kun tuli ihmisiä enemmänkin. Kuvien muodossa läksiäistunnelmia tassa:)
Tassa vaiheessa oltiin viela ihan rauhassa ja aloteltiin ja näytettiinki vielä suht hyvältä:)


Jari innostui ottamaan päällekkäiskuvia. Kätevää niin saa useamman Ihmisen samaan kuvaan:) Jari osti myös pullo skumppaa ja sitä sitte tyhjennettiin yhdessä ja kilistettiin sun muuta. Niu pölli minun pullonpohjat mutta sitten sain Jarilta vielä tequilan ja Juholta siiderin niin että sitten ei enää kerenny harmittamaan.

Jari taiteilija väitti että ilme johtuu siitä Tiina oon lähössä. Mä taas luulen et toi kertoo siitä ku vituttaa kun ei enää tarjoilla.

Tässä vaiheessa oli Jartsa ja Niu jo lähdössä. Harmi Homma.


Karvalakkisten kerhon vuosikokous osui samalle päivälle ja samaan paikkaan: D Ei vaan Juho ja Liisahan ne siinä: D


Bokeh-kuvauksesta innostuttiin jossain vaiheessa. Nättiä.

Ja sitten vielä kun tajuttiin että valotusaikaa voi säätää ja leikkiä Elizan valoavaimenperällä niin sehän vasta oli hauskaa.

Sittenpä porukka alkoi lähtee pois ja lähdin mäkin sitten Maken kanssa mamaan sanomaan sillekki paikalle heipat. Siellä oli naisten ilta ja kuultiin lauluja ja tarinoita lesboudesta. Kivaa oli kunnes näin siellä yhden ihmisen. En oo ihan varma halusinko häntä nähdä vai en, mutta näin ja hetken kun olin rohkeutta ja vitutusta kerännyt niin menin juttelemaan. Hauska oli nähdä kun toinen kiemurtelee henkisesti ja vähän myös ruumiillisesti vaivaantuneena ja omantunnon tuskissa. No eipä siinä. Sain sanottua sen mitä asiaa oli ja päästin toisen pois pinteestä. Joutui vissiin heti kyllä toiseen pinteeseen jos yhtään osasin oikeen katso ja kuunnella. Ehkäpä mä häntä näen vielä joskus. Toivottavasti se hetki on sillon otollisempi ja parempi kuin nyt.
No sitten kaiken tämän jälkeen löysin alakerrasta Parisin ja eksyin vielä hetkeksi juttelemaan edellisestä aiheesta hänen kanssa ja röökillä ja tanssimassa käymään. Sitte oliki jo helkkarin kiire viimeseen junaan ja juoksin hienosti 10 minuutissa Iso Robalta steissille. Hukkasin samalla toisen mun lapasen mut no sehän oli vaan lapanen. Junassa pysyin hereillä Kantsuun asti varmaan silkan vitutuksen voimalla.

SEuraavana aamuna sitte vielä menin töihin ja sain hyviä arvosteluita töistänio. Ihmisille mitä ilmeisimmin jäi ikävä meikäläistä. No sehän on sitten vaan kiva tulla takaisin kun tietää että jotkut oottavat sitä.