Mekko

Kävin perjantaina kangaskaupassa hakemassa tylliä että saisin viimeinkin tehtyä alushameen itselleni. Omistan pari kellohametta ja niitä on kiva pitää kunnon puffin kanssa sillon harvoin ku käytän. Plus haluan valmistujaisiin kellohelmaisen mekon ja sinne alle tietysti tarvii myös sen puffin :) Oli vanha hame ja ompelin siihen päälle paljon tylliä. Kuvaa ei siitä oo koskan sen hameen kuosi on niin jäätävä.

No sitten tuli tyllihamonen valmiiksi ja iski tekemisen puute. Olisin halunnu alkaa tekemään sitä mekkoakin jo mutta en ollu ostanu siihen kankaita. Menin kaivelemaan vähän äidin kätköjä ja löysin vaalean violetit verhot. Tuli mieleen että voisinhan testata mekkoideaa käytännössä ja tehdä "harjoitusmekon" että sitten se varsinainen onnistuis varmemmin. Tutkailin niitä vähän ja kysäisin että saiskos ne tuhota ja kuulemma sai. Kaavoja ei ollu mut jonkinlainen suunnitelma oli että millaselta mekko vois näyttää. Mittailin kaikki mahdolliset tarvittavat mitat ja eikun tekemään. Sunnuntai iltana tein siis kaavat, leikkasin kankaat, tein yläosan ompelua vaille valmiiksi ja laitoin helman osat neuloilla yhteen. Sitten menin tyytyväisenä nukkuun joskus 02:30.

Aamulla heräsin ihan mielissäni et jes saan ommella. Sitten meniki muutama tunti ompelukoneen ääressä touhutessa.Sitten meinasikin tulla vähän kiire bussille mutta ehdinpäs :) Sanottakoon vielä että mekosta tuli hyvä verrattuna siihen että sen piti olla harjoituskappale. Myös siitä tuoli hyvä verrattuna siihen että sen tein minä. Yleensä kun nuo mun vaateprojektit on enemmänki tuunausta kuin uuden tekemistä. Ja jos alusta täytyy aloittaa jonkun vaatteen kasaaminen niin yleensä siitä ei tule mitään tai jää sitten kesken. Eli nyt olen kyllä positiivisesti yllättynyt
itseeni :) Ja  sitten kuvaa.

Niin mikä oikeus?

Tänään luin päivällä taas yhden uutisen joka kertoi lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mies oli käyttänyt kolmen vuoden ajan 13-16 vuotiasta tyttöä seksuaalisesti hyväkseen. Tästä kaikesta mies oli tuomittu maksamaan 5000 euroa vahingonkorvausta tytölle. Lisäksi hänet oli tuomittu kahden vuoden EHDOLLISEEN vankeusrangaistukseen. Alunperin tuomiota oli esitetty kaksivuotisena ehdottomana vankeutena ja vahingonkorvauksina, mutta neljästä valamiehestä kaksi oli äänestänyt lievemmän tuomion puolesta. Äänien mennessä tasan langetetaan tuomioista lievempi.

En todellakaan ymmärrä missä kohtaa tässä oikeus toteutuu. Tuomio on EHDONALAISTA ja korvausten summakin naurettavan pieni. En uskalla edes alkaa miettimään kuinka paljon sekä henkistä että fyysistä kipua tämä tyttö on saanut noiden kolmen vuoden aikana kokea. Tämän ns. vankeustuomion pituus ei ole edes yhtä pitkä kuin tytön kärsimä aika. En toki yritä sanoa että hyväksikäyttöä olisi tapahtunut joka päivä mutta eikö yksikin kerta ole liikaa? Kolmen vuoden lisäksi todennäköisesti tytön koko elämä on enemmän tai nähemmän pilalla ja traumat todennäköisesti kestävät kuolemaan asti. Ja kun ottaa vielä huomioon sen että viranomaisten lausunnon mukaan hyväksikäyttötilanteissa todella harvoin hyväksikäyttäjä on joku muu kuin lapsen läheinen. Eiköhän siinä mene luottamus ihmisiin aika hyvin pirstaleiksi kun joku läheinen ihminen tekee noin pahasti väärin ja satuttaa.

Tuomion lieventymiseen vaikutti jutun mukaan kaksi seikkaa. Se, että tekijä oli ensikertalainen sekä se, että tekijä oli itse edesauttanut tapauksen selviämistä. SIIS HALOO!!! Mikä ensikertalainen on enää tyyppi joka on harrastanut sairasta toimintaansa kolmen vuoden ajan? Ja millä tavalla se että on itse auttanut poliisia asian selvittämisessä enää sitä tyttöä auttaa? No ei kyllä millään tavalla. Voiko tästä nyt vetää sen johtopäätöksen, että voi ihan vapaasti raiskata lapsen ja ilmoittaa poliisille; että joo raiskasin tuossa lapsen ja joo oli muuten eka kerta niin sitten ei tarvi juuri muuta kuin käydä oikeussalissa istumassa ja sanoo moro? Maksella sitten vähän euroja ja asia unohdetaan eikä nimeäkään edes julkaista missään mediassa kun tekijäähän tietysti täytyy suojella.

Eikö vaihteeksi voisi näitä tällaisia tuomioita langetettaessa miettiä sitä uhria ja mitä se on saanut kokea ja miten tapahtunut vaikuttaa myöhempään elämään ja lasten tapauksessa henkiseen kasvuun ja kehitykseen? Toivottavasti tämän tytön vanhemmat tajuavat valittaa tuomiosta. Itse ainakin tekisin niin jos minulla olisi lapsi ja häntä olisi käytetty hyväksi.

Ilmeisesti enää ei mietitä sitä onko jutussa jotakin raskauttavia asianhaaroja vaan otetaan vain kaikki mikä suinkin voi tuomiota lieventää. Vai onko niin koskaan edes mietitty? Sama homma hyväksikäytön kuin raiskauksienkin kanssa. Raiskaustuomiotkin lievenevät vaan kokoajan ja pian varmaan pääsee olankohautuksella koko hommasta. JOku aika sitten sattui silmiin otsikko jonka mukaan raiskaustuomio oli lievennyt koska "hakkaaminen kuuluu raiskaukseen". Järjetöntä sanon minä.

Miksi en enää halua miehiä?

Tein joskus syksyllä itselleni tilin Formspringiin ja ihan hetken päästä sinne oli jo ilmestynyt ensimmäinen kysymys jostain bittiavaruudesta. Kysymys oli: "Miksi aloit yhtäkkiä lepakoksi?" vastasin tähän että enpä alkanut niinkään yllättäen ja että asiasta on kyllä ollu merkkejä jo ihan vuosia olemassa mutta päällimmäinen syy  on se että miehet vaan ei yksinkertaisesti enää kiinnosta. No, kohtapa tuliki jo toinen kysymys otaksuttavasti samasta lähteestä. "No miksi ei enää miehet kiinnosta?" Tähän vastasin jotain perusjuttuja, mutta rupesin sitten jossain välissä miettimään asiaa vähän syvällisemminkin. Tänään sitten päätin että kirjoitampa tästä aiheesta ihan blogipostauksen, että ne jotka ei vielä tiedä ja keitä kuitenki kiinnostaa asia voi sitten käydä sen täältä lukemassa.

Jos alotetaan perusasioista eli näistä ruumiillisista epäkohdista:
PENIS niillä on ja penis on yököttävä ja pallit vielä siinä lisänä. Yleensä ne on karvaiset mikä tekee niistä todella yököttäviä. Eikä se paljon auta jos ne karvat ajelee pois koska edelleenki yököttää eikä se munan ulkonäkö siitä ainakaan yhtään huokuttelevammaksi muutu. Yleesä tässä kohtaa mies myös valittaa sitä kuinka älyttömästi sheivauksen takia kutisee. Ja pituuksista en ala ees puhumaan ku onhan se nyt selvää et sopivan kokoisia peniksiä ei edes ole. On vaan niitä jotka on miesten mielestä liian pieniä ja niitä jotka on sitte täydellisiä 40cm pitkiä ja 10cm paksuja jormia jotka nyt ei sinne naisen sisälle mahdu millään. No mut eipähän oo enää liian pieni siinä vaiheessa. Ja ei, en laita peniksen kuvaa tähän. Kaikki tietää mikä se on.
PARTA on myös yksi sellainen asia mikä miehillä usein on mut luojan kiitos ei naisilla. Parta raapii ja yleensä näyttää epäsiistiltä eikä se mies  yleensä jaksa/ehdi ajella sitä rairuohoaan naamastaan niin usein ettei se jo jossain vaiheessa kerkeäis naista, tässä tapauksessa minua ärsyttämään.
 Ja sitten on ne kaikki loput KARVAT mitä miehillä kropassaan on. Onhan niitä toki naisillakin mutta ne joko on aika huomaamattoman vaaleita joillain onnellisilla yksilöillä tai sitten naiset vaan jaksaa pitää ne poissa.
 Ja mieheiltä puuttuu ainaki se yks asia mikä tekee naisen kropasta vaan niin paljon houkuttelevamman eli TISSIT. Ja jos miehellä nyt sattuu olemaan tissit niin hyi olkoon kun ne on ne avuttomat miestissit jotka ei koskaan seksikkäät vaan aiheuttaa vaan inhoa ja halua olla katsomatta.
Ja niin, tuntuu olevan totta väite, että miehillä on paljon vähemmän verta kuin naisilla kun se veri ei riitä molempiin päihin yhtä aikaa. Jos muna on kovana niin aivotoimintaa ei ole juuri havaittavissa.


Sitten ne vielä ehkä enemmän ärsyttävät miesten piirteet. Eli ne henkiset ominaisuudet.
Miehet aliarvioi naisia säännöllisesti. Joko tahallaan tai vahingossa. Tämä asia käveli taas vastaan tänään kun mies yritti väittää tiskanneensa lautasen joka oli kuitenkin kaapissa rasvaisena ja vielä tiskivaahtoisena. Oli kuulemma yrittänyt, mutta haiskahti niin selvä selitys sieltä että tuli taas kerran mieleen että pitääkö miehet oikeasti naisia niin tyhminä että ne ei joko tajua tai sitte ne vaan sokeasti uskoo jos mies nyt vähän koittaa selittää. Ja tämä ei ollut ainoa kokomukseni tätä lajia. Oon kuitenkin yhen kaksilahkeisen kanssa avoliitossa asti ollut. Kuulin ja näin tätä tällaista usein.
Sitten, toinen synti. Säälin kerjääminen. Tulee vähän kriittisempää palautetta naisen suusta jostain asiasta niin ollaan koiran pentu ilmettä yritellen vingahtelemassa että vahinko se oli mitä nyt sitten ikinä onkaan tapahtunut. Sitten odotetaan, että nainen pyytää anteeksi kovia sanojaan ja silittää päätä ja jos ei tulee armahdusta niin painetaan nokka kohti lattiaa ja mökötetään. Tätä esiintyy myös naisilla mutta mihillä tämä on vielä raivostuttavampaa. Pahimmassa tapauksessa ruvetaan vielä pihtaamaan seksiä jos ei muuta kostokeinoa keksitä.
Sitten on synti joka hyvin usein liittyy siihen, että mihillä ei tosiaan riitä sitä verta kuin yhteen päähän kerrallaan. Eli kyvyttömyys ymmärtää tietynlaisia sanoja. Yleensä tässä kohtaa on kyseessä kieltosanat. Tämän asian voi myös liittää yhteen sen kanssa että miehen kieltosanat naisen on pakko ymmärtää. Ne ovat ehdottomia. Esimerkkitapaus: viimeisimmässä miessuhteessani tapahtui tosi monesti niin että jos minä halusin seksiä ja mies ei halunnut niin silloin ei todellakaan harrastettu seksiä. Jos taas minä en halunnut seksiä mutta mies halusi niin se on ihan sama miten monta kertaa sanoin että ei. Silloin ihan varmasti pantiin koska mies halusi. Molemmanlaisia tapauksia sattui kohtuullisen usein koska ilmeisesti meitä panetti aina eri aikaan. Mutta onko se niin vaikea tajuta että jos nainen itkee ja on itkenyt jo puolisen tuntia ja mies alkaa ehdottelemaan seksiä johon nainen sanoo ei niin se ihan oikeasti tarkoittaa että EI? No eipä tajunnut se mies. Eikä monia muitakaan juttuja.
Sitten on vielä yksi. Tästä on ihan pakko saada kirjoittaa esimerkkikeskustelu. Aika karrikoitu kylläkin.
MIES: "joku kökkö iskurepliikki"
NAINEN: "Ei kiinnosta, oon lesbo."
MIES: "Miten voit tietää et ei kiinnosta jos et oo ikinä ollu miehen kanssa?"
NAINEN: "Oon kyllä ollu miehen kanssa eikä edelleenkään kiinnosta. Tiiän varsin hyvin mitä se on"
Tässä kohtaa mieheltä tulee jompi kumpi kahdesta mahdollisesta repliikistä.
MIES: "No ethän sä sitte oo lesbo jos oot kerta ollu miehen kans." TAI "No mut mun kanssa et oo ollu."
Ja tässäkohtaa on ihan sama kumpi sieltä tulee niin joka tapauksessa mua ainaki vituttaa jos sen verran et paras ois jos jätkä vaan ottais jä häipyis kauniisti taka vasemmalle.
Tämä on taas kytköksissä täydelliseen kyvyttömyyteen ymmärtää sanaa EI.


Nyt kun on sitte käyty läpi nämä asiat jotka miehissä ei viehätä tai suorastaan ärsyttää niin muistuttelen taas että nämähän oli mun omia henkilökohtaisia käsityksiä ja mielipiteistä asiasta enkä siis yleistä näitä kenenkään muun, edes kenenkään muun lesbon mielipiteiksi. Toki yhtyä saa jos siihen tuntee tarvetta. En yritä sitäkään väittää että nämä koskis poikkeuksetta kaikkia miehiä maailmassa. Homoja ei nyt ainakaan :D vaan siis niitä miehiä kenestä mulla on kokemusta.

Ja tämän vuoksi siis en halua enää miehiä.